Alkio-opiston tarina sai alkunsa 1940-luvun puolivälissä, jolloin Maaseudun Nuorten Liiton piirissä heräsi ajatus maalaisliittolaisesta järjestöopistosta. Järjestökoulutuksen lisäksi uuden opiston tehtäväkentäksi nähtiin erityisesti maalaisväestöä palveleva yleissivistävä ja yhteiskunnallinen koulutus. Uusi opisto päätettiin nimetä kirjailijan, toimittajan ja maalaisliiton henkisen isän Santeri Alkion mukaan. Opistosuunnitelmat lähtivät liikkeelle vuonna 1946, jolloin uuden opiston taustayhteisöksi perustettiin Alkio-opiston kannatusyhdistys.

Opiston sijaintipaikaksi valikoitui vuonna 1947 Perniö, josta kannatusyhdistys osti pitkällisen varainhankintakampanjan jälkeen oman kiinteistön. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa Alkio-opistolla jo saman vuoden elokuussa. Oppiainevalikoima oli alusta alkaen hyvin monipuolinen, mutta painotetussa asemassa olivat maatalouteen liittyvät opinnot sekä yhteiskunnalliset aineet.

Perniön toimitilat osoittautuivat jo 1950-luvulla riittämättömiksi, mutta uudisrakennuksiin opistolla ei ollut varaa. Opisto joutui sinnittelemään myös taloudellisesti vaikean 1960-luvun samoissa huonokuntoisissa ja puutteellisissa tiloissa, vaikka uudisrakennuksista ja kokonaan uudesta opistosta alettiin käydä keskustelua. Suunnitelmat uudesta rakennuksista toteutuivat vasta 1970-luvulla, jolloin opistolle päätettiin rakentaa kokonaan uudet tilat ja myös sijaintipaikka muuttui. Uudeksi sijaintipaikaksi oli useita vaihtoehtoja, joista loppusuoralle pääsivät Korpilahti ja Viitasaari.

Lopulta voittajaksi valikoitui Korpilahden Tähtiniemi, jonne uutta opistorakennusta alettiin rakentaa vuonna 1974. Korpilahdelle muuttaessa myös opiston luonteessa tapahtui muutoksia: uutta henkilökuntaa palkattiin huomattavasti ja opiskelijoiden lukumäärä kasvoi, uusia opintolinjoja perustettiin ja oppiainevalikoima monipuolistui.

Alkion peruskiven muuraus

Alkio-opiston peruskiven muuraus Korpilahdella