Viileä sää ei viilentänyt juhlatunnelmaa kevätjuhlapäivänä. Heti aamusta iso joukko opiskelijoita oli ilmoittautunut vapaaehtoisiksi avustajiksi Ravintola Santerin koristeluun ja pöytien järjestelyyn. Tohinaa riitti kun opiskelijat taittelivat servettejä linjastona ja vaihtoivat pöytäkukkia tuoreisiin. Istumapaikkoja saatiin ravintolaan hurjasti lisää, kun pöytiä katettiin aulaan asti.

Juhlan aloitti rehtori Jaana Laitila, joka piti puheensa aihepiirillä koti ja rakkaus. Lähimmäiset ihmiset Alkiolla, parhaat sielunkumppanit ja mahdolliset seurustelukumppanitkin, ovat usein sellaisia, jotka kulkevat matkassa läpi elämän. Jos ei, niin kaikista kokemuksista oppii. Myös siitä oliko oma opintolinja se oikea valinta. Monelle omien opintojen suhteen ajatukset ovat selkiytyneet opintoihin tutustuessa, osa on vaihtanut alaa ja osa jatkanut samalla opintolinjalla. Matka jatkuu Alkion jälkeen samalla asenteella ja ilolla eteenpäin. Jaana mainitsi puheessaan, että Alkiosta on tullut monelle koti, sitä se varmasti onkin.

Alkion oma musiikkiryhmä Embryo esitti meille alkuun vauhdikkaampaa materiaaliaan ja juhlan loppua kohti kappaleet muuttuivat haikeampaan suuntaan, useammallakin tuli kyynel jo silmään Maailman toisella puolen -kappaleen kohdalla. Liikutus tuli monelle juhlassa kun iski yllättäen tajuntaan, että Alkiovuosi on nyt ohi. Kuten oppilaskunnan puheenjohtaja "Oltermanni" Emma Kokkonen puheessaankin mainitsi, vuosi on mennyt todella nopeasti. Niin usein käykin kun nauttii ajastaan ja viettää sen hyvässä seurassa välittävien ihmisten keskellä.

Osaa henkilökunnasta kiitettiin kukkalahjoin. Erityiskiitokset saivat eläköitymisen johdosta Pekka Nurminen, joka on tänään toiseksi viimeistä päivää töissä sekä Arja Sahlberg, jonka eläkkeelle lähdön jälkeen talo on Oltermannin sanojen mukaan tuntunut tyhjältä. Tämän vuosikurssin kevätjuhla näyttäytyy minullekin erilaisena, sillä nyt olen mukana ensimmäistä kertaa osana henkilökuntaa. Pääsen ikuistamaan niitä hetkiä, joissa ystävyys ja yhteishenki näyttäytyy upeimmassa muodossaan, kun koko vuoden yhteinen taival saa arvoisensa juhlan.

Alkiolla tuntuu käsinkosketeltava haikeus jälleen uuden lukuvuoden päättyessä, vaikka ystävien kanssa nauru on kaikesta huolimatta herkässä. Muistan vielä oman Alkio-opistovuoden kevätjuhlapäivän kuin eilisen. Oli aurinkoinen päivä, kaikki nauttivat yhdessäolosta ja kuluneen vuoden jutuille naurettiin hyvässä hengessä. Juhlan jälkeen kun hyvästeltiin ystäviä, olivat silmät sumeat kyynelistä. Päivän jälkeen jäi tyhjä olo viettää vielä yksi päivä opistolla, kun asuntolat olivat hiljenneet ja pitkänmatkalaiset vieneet jo tavaransa pois kimppakämpistä.

Ahkera opiskelu johtaa toivottavasti useiden opiskelijoiden kohdalla uusiin seikkailuihin akateemisessa maailmassa ja lukuisat opiskelijat palkittiin opintomenestyksestään myös stipendein. Osalla pääsykokeet ovat päällimmäisenä mielessä, toisilla ne ovat jo ohi. Todistukset jaettiin omien opintolinjojen kesken luokissa.

Matka tämän vuoden Alkiolaisilla jatkuu uusin kokemuksin varusteltuna ja talo tuntuu taas hetken aikaa todella tyhjältä. Tsemppiä pääsykokeisiin kaikille, jotka niihin ottavat osaa!

 

Kevätjuhlaterveisin,

Kati Kärkkäinen

Alkio-opiston markkinointisuunnittelija