Löysin mielenkiintoisen opintoalan

Talvella 2009 tein äitini hyvin iloiseksi. Ilmoitin jättäväni vakituisen työpaikkani satamassa ja hakevani yliopistoon. Hain lukemaan biologiaa, mutta ovet yliopistoon eivät auenneetkaan ihan noin vain. Kolme välivuotta lukion jälkeen olivat tehneet tehtävänsä, ja lukurutiinit ja -motivaatio olivat kateissa. Menin siis vuodeksi kaverini suosituksesta Alkio-opistoon lukemaan biologiaa.

Vuosi Alkiolla saattoi olla jopa elämäni paras päätös, sillä ilman sitä en olisi nyt tässä. Suorittaessani biologian perusopintoja huomasin, että minua kiinnostaa kasvien luokittelun ja turvesoiden tilan sijaan enemmän solutason biologia. Ajatus biokemian opinnoista heräsi. Minun onnekseni Alkiolla oli tarjolla myös kemian opetusta, joka tuki biokemian pääsykokeisiin valmentautumista hyvin. Lukumotivaatio pysyi korkealla koko vuoden, ja opiston kirjastossa tuli vietettyä monta tuntia lähes joka päivä. Siksi olen nyt yksi niistä 15:stä, jotka aloittivat syksyllä 2010 biokemian opinnot Helsingin yliopistossa.

Opiskelujen aloittaminen yliopistossa oli suhteellisen helppoa, koska Alkio-opistolla tehdessäni avoimen yliopiston opintoja sain jo vähän tutustua siihen, miltä tuntuu istua luennoilla ja lukea tenttiin. Myös englanninkielinen tenttikirjallisuus oli tuttua Campbellin pänttäämisen ansiosta. Alkio-opistoa parempaa "välivuotta" en olisi voinut ennen yliopistoa viettää.

Mervi Tiikkaja
BIO-linja, 2009-2010

Lue myös Amanda Ahonurmen tarina, BIO-linja 2012-2013

 

Kevään 2014 palautteesta poimittua

Biologian perusopintoihin kuuluvat harjoitustyöt olivat erittäin mielenkiintoisia kun pääsi itse tekemään ja tutkimaan kaikkea. Kaiken kaikkiaan erittäin mukava ja mieleenpainuva vuosi.

Kurssit ovat olleet mielenkiintoisia, ja opetus on ollut osaavaa.

Molekyylibiologian, biokemian ja solubiologian kurssit olivat tosi hyviä, vaikka tahti olikin aika nopea. Muutenkin biologian perusopintojen opetus oli hyvää. Tämä parin viimeisen viikon biologian pääsykoevalmennuskurssi oli hyödyllinen. Norjan matka oli myös tosi mukava.

Leivonmäenretki oli hauska ja opettava. Sain lukuvuoden aikana samanhenkistä seuraa ja pitkä-aikaisia ystäviä.

Luennot olivat pääosin hyvin suunniteltuja ja kattavia. Suurimmassa osassa kursseja opetus oli korkeatasoista. Luentokalvot olivat laadukkaita.

Olen oppinut uusia asioita ja tulevaisuus on hieman selkiytynyt ja olen huomannut, että biologia ei ehkä olekkaan suoraan se minun alani vaikka olen siitä aina tykännyt, mutta silti aion panostaa kunnolla senkin pääsykokeeseen.

Mikä on väylä?

Väylällä tarkoitetaan hakemista yliopiston tutkinto-opiskelijaksi avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Opiskelija hyväksytään tällöin yliopiston varsinaiseksi opiskelijaksi ilman valintakoetta. Väylä mahdollistaa hakemisen yliopisto-opiskelijaksi myös ilman ylioppilastodistusta.

Väyläopinnot Alkio-opistolla

Biologian ja luonnontieteiden linjalla voi jatkaa opintoja useamman vuoden ajan. Jo kahden vuoden, joskus jopa yhden lukuvuoden ahkeralla opiskelulla on mahdollista saavuttaa riittävä määrä yliopistollisia opintoja, minkä jälkeen voi hakea yliopistoon erillisvalinnalla avoimen yliopiston väylän kautta.

Väylävaatimukset vaihtelevat yliopistoittain ja tiedekunnittain. Yleensä luonnontieteellisillä aloilla vähimmäisvaatimuksena on 50-85 opintopisteen opinnot, joihin sisältyy perus- ja aineopintoja pää- ja sivuaineista. Joihinkin yliopistoihin vaaditaan yleisopintoja kielistä ja viestintäaineista. Usein tilastotieteen peruskurssi katsotaan myös eduksi. Tarkempia tietoja yliopistojen vaatimuksista löytyy yliopistojen hakuoppaista ja kotisivuilta.

Esimerkkejä väyläopinnoista

Bio- ja ympäristötieteiden ala (JY)

  • Biologian tai ympäristötieteen alan opintoja vähintään 40 op hyvällä opintomenestyksellä  (opintopisteillä painotettu keskiarvo vähintään 3,0/5)
    • mielellään bio- ja ympäristötieteiden perusopinnot (25 op)
  • tutkintoon vaadittavat viestintä- ja kieliopinnot (yht. vähintään 6 op)
  • soveltuvia opintoja siten, että 50 op täyttyy

Kemia (JY)

  • kemian perusopinnot (25 op) (opintopisteillä painotettu keskiarvo vähintään 3,0/5)
  • tutkintoon vaadittavat viestintä- ja kieliopinnot (yht. vähintään 6 op)
  • soveltuvia opintoja siten, että 50 op täyttyy

Ympäristö- ja biotieteet (UEF; Kuopio ja Joensuu)

  • biologian tai ympäristötieteen alan perusopinnot (vähintään 25 op). Opintojen soveltuvuuden arvioi tiedekunta. Avoimessa yliopistossa suoritettujen biologian tai ympäristötieteen perusopintojen laajuus tulee olla vähintään 25 op suoritettuna vähintään arvosanalla hyvä (3/5).

Biologian koulutusohjelma (TY)

  • biologian perusopinnot (25 op) kiitettävin tiedoin suoritettuna (painotettu keskiarvo vähintään 3,5/5)
  • vähintään yksi matemaattis-luonnontieteellinen sivuaine (25 op) soveltuvia opintoja niin, että 60 op täyttyy
  • todistus riittävästä englannin kielen taidosta (taitotaso B1)

Biokemian koulutusohjelma

  • biologian perusopinnot (25 op) kiitettävin tiedoin suoritettuna (painotettu keskiarvo vähintään 3,5/5)
  • matemaattis-luonnontieteetllisiä opintoja niin, että 35 op täyttyy

Maantieteen koulutusohjelma (TY)

  • maantieteen perusopinnot (25 op) kiitettävin tiedoin suoritettuna (keskiarvo vähintään 3,5/5)
  • muita maantieteen sivuaineeksi soveltuvia opintoja siten, että 60 op täyttyy

Maantiedettä ei voi suorittaa Alkiolla, joten tämä vaihtoehto sopii sellaiselle, jolla maantieteen perusopinnot on jo valmiiksi tehtynä.

 

Tämä sivu on päivitetty 29.6.2017

 

 

Itä-Suomen yliopisto

Opinnot tuovat farmasian alaa tutuksi sekä tieteenalana että oppiaineena, sillä opinnoissa perehdytään farmasian eri osa-alueisiin. Farmasian perusopinnoissa opiskelijan tulee ymmärtää solubiologian ja lääkeainekemian perusteet, jotta voi ymmärtää lääkekehityksen perusperiaatteita. Opinnoissa perehdytään lääkeaineiden tehoon ja turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin sekä lääkkeisiin terveydenhuollon ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Opintojen tavoitteena on antaa perustietoa farmasiasta ja lääkehoidosta esimerkiksi työn tueksi, alan opintoja suunnitteleville tai muutoin alasta kiinnostuneille. Oppiaine kuuluu terveystieteiden tiedekuntaan.

Opetus on joustavaa monimuoto-opetusta, missä hyödynnetään paljon verkko-oppimisympäristöä. Opintojen tueksi toteutetut luennot on mahdollista myös seurata jälkikäteen verkkotallenteena. Oppimisympäristöstä löytyy ohjeita opiskeluun, oppimistehtävät ja oppimateriaalia sekä keskustelualueet.

Farmasian perusopinnot on mahdollista suorittaa lukuvuoden aikana.

 Opetussuunnitelma

Johdanto farmasian opiskeluun (0 op)
Johdanto farmasian opintoihin, farmasian eri osa-alueet ja farmasia tieteenalana. Verkko-oppimisympäristöön ja avoimeen yliopisto-opetukseen tutustuminen.
Ajankohta: opintojen aluksi, syksy 2017.

Solubiologian perusteet (3 op)
Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on hallita solun ja soluväliaineen rakenne, ymmärtää solun perustoiminnot, kuten solukalvon toiminta, kalvoliikenne, solunjakautuminen, liikkuminen, erilaistuminen ja solukuolema. Tavoitteena on myös ymmärtää solun rakenteiden ja molekulaaristen mekanismien häiriöitä ja niiden merkitystä esimerkinomaisissa taudeissa, sekä lääkeaineiden vaikutusmekanismeja solutasolla.
Sisältö: Solun rakenne ja eräitä solun toiminnan perusperiaatteita.
Ajankohta: syksy 2017.

 Farmakologia (5,5 op)
Tavoitteet: Opiskelijan tulee ymmärtää lääkityksestä olennaisimmat asiat ja tietää, mihin asioihin lääkehoidossa tulee kiinnittää huomiota. Opiskelija oppii hakemaan itsenäisesti tietoa lääkkeistä.
Sisältö: Opinnoissa tutustutaan tärkeimpiin farmakologian peruskäsitteisiin sekä lääkeaineiden sitoutumiseen ja vasteeseen. Opinnoissa käydään läpi joidenkin lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit, yhteisvaikutukset ja haittavaikutukset.
Ajankohta: 2017 - 2018.

Farmaseuttinen kemia (2 op)
Tavoitteet: Tavoitteena on perehtyä lääkeaineiden kemiaan.
Sisältö: 1) Lääkeaineen keskeiset fysikokemialliset ominaisuudet, kuten lääkeaineen ionisoituminen ja pKa-arvo, lääkeaineen vesiliukoisuus ja siihen vaikuttavat tekijät, lääkeaineen jakautumiskerroin. 2) Lääkeaineen kemiallisen hajoamisen keskeiset mekanismit. Lääkeaineen kemialliseen hajoamiseen vaikuttavat tekijät. 3) Lääkeaineen fysikokemiallisten/biofarmaseuttisten ominaisuuksien optimoinnissa käytettävät tekniikat. 4) Lääkeaineiden suolat.
Ajankohta: kevät 2018.

Farmakologian ja toksikologian kirjallisuustentti (3 op)
Tavoitteet: Tavoitteena on ymmärtää, miten eri lääkeaineet vaikuttavat, mitkä ovat haittavaikutukset ja yhteisvaikutukset. Ymmärtää, mitä eroja saman ryhmän lääkeaineilla on. Tutustua tärkeimpiin myrkytystä aiheuttaviin aineisiin.
Sisältö: Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit. Lipidien aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkeaineet. Diabetes-, kihti- ja reumalääkkeet ja vitamiinit. Immunofarmakologian perusteita. Yleistoksikologiaa. Elintoksikologian perusteita. Mutageenisuus, karsinogeenisuus ja teratogeenisuus. Toksisuuden tutkiminen ja arviointi. Yleisiä näkökohtia akuuteista myrkytyksistä. Ympäristömyrkyt. Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet. Johdanto työtoksikologiaan.
Ajankohta: 2017 - 2018. 

 Muita perusopintojen kursseja ovat:

  • Johdatus akateemisiin opiskelutaitoihin (2 op)
  • Lääkkeet terveydenhuollossa (3,5 op)
  • Lääkkeet ja yhteiskunta (3 op)
  • Tautioppi farmasian opiskelijoille, osa 1 (3 op)

 

 

 

Jyväskylän yliopisto

Kemia on kokeellinen luonnontiede, joka tutkii aineen rakennetta ja sen muuntumista. Kemian tutkimuskohteena ovat alkuaineet ja niiden yhdisteet, luonnonaineet, vitamiinit, lääkeaineet, väriaineet, haju- ja makuaineet, muovit, ympäristölle haitalliset aineet ja torjunta-aineet. Kemian soveltavaa tutkimusta hyödynnetään erityisesti teollisuudessa.

Opintokokonaisuudesta ja sen yksittäisistä jaksoista on hyötyä valmistauduttaessa kemian, muiden luonnontieteiden, lääketieteen ja farmasian opintoihin. Perusopinnoissa käytetään suomenkielistä luentomateriaalia.

Kirjallisuus:

  • KEMP111 ja KEMP112: Tro, Nivaldo J: Chemistry - a Molecular Approach (Pearson Education International, 2011), luvut 1-10.
  • KEMP113: C.E. Housecroft & A.G. Sharpe: Inorganic Chemistry
  • KEMP114: J.G. Smith: Organic Chemistry luvut 1-12,16,17,19,21,25,27, 30 soveltuvin osin

 

Opetussuunnitelma:

KEMP111 Kemian perusteet 1 (5 op)

Johdatus yleiseen kemiaan: kemian peruskäsitteet, lämpökemiaa, atomien rakenne, molekyylien rakenne, teoriat kemiallisesta sidoksesta, erityisesti molkyyliorbitaalitteoria, ionit ja ionihilat.
- opetus on viitenä viikonloppuna syksyllä 2016.

KEMP112 Kemian perusteet 2 (5 op)

Johdatus spektroskopiaan, reaktiokinetiikkaan, kemialliseen tasapainoon, termodynamiikkaan ja sähkökemiaan.
- opetus viitenä viikonloppuna alkaen tammikuussa 2017.

KEMP113 Kemian perusteet 3 (5 op)

Epäorgaanisen kemian perusteet. Pakkaantuminen ja pääryhmien alkuaineiden kemian perusteet.
- opetus neljänä viikonloppuna syksyllä 2016.

KEMP114 Kemian perusteet 4 (6 op)

Kurssin sisällöistä ks. tarkemmin avoimen yliopiston sivuilta korpista:
https://avoin.korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?course=168996
- opetus yhdeksänä viikonloppuna keväällä 2017.

KEMP115 Kemian perusteet 5 (4 op)

Elinympäristön kemia neljässä eri aihekokonaisuudessa: vesi, ilma, maaperä ja energia. Kurssi toimii johdantokurssina kemian merkityksestä, käytännön sovelluksista ja kemian ilmiöistä luonnossa, teollisuudessa ja ihmisen elinympäristössä.
- opetus syksyllä 2016

Kemian opinnot suoritetaan pääosiltaan Jyväskylässä, johon opisto järjestää ja kustantaa kuljetuksen. Alkio-opistolla opintoja ohjaa kemian opettaja FM Vesa Lahtonen.

Jyväskylän yliopisto

Ekologia ja evoluutiobiologia ovat biologian osa-alue. Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita sekä eliöiden määrään ja alueelliseen jakautumiseen vaikuttavia tekijöitä. Evoluutio on ekologiaan vahvasti liittyvä käsite, jolla tarkoitetaan ajan mittaan luonnonvalinnan ja sattumatekijöiden vaikutuksesta tapahtuvaa muutosta eliöpopulaatioiden ominaisuuksissa. Ekologisissa tutkimuksissa saatua tietoa käytetään hyväksi esim. luonnonsuojelualueita ja uhanalaisten lajien suojelua suunniteltaessa sekä uusiutuvien luonnonvarojen käytön suunnittelussa.

Kirjallisuus on suomen- ja englanninkielistä ja vaadittavat teokset löytyvät Alkio-opiston kirjastosta. Opetus tapahtuu lähes kokonaan Alkio-opistolla.

Ekologiasta ja evoluutiobiologiasta voi valita 4 - 16 op laajuisen osakokonaisuuden.

Opetussuunnitelma

Ekologia (5 op)
Sisältö ja osaamistavoitteet:
Opintojakson tavoitteena on syventää ja laajentaa tietämystä ekologiasta ja sen keskeisistä tutkimuskohteista. Tarkasteluun tulevat muun muassa ekologian ja evoluution suhde, populaatioiden kasvua säätelevät tekijät, eliöiden väliset vuorovaikutussuhteet, eliöyhteisöjen rakenne ja toiminta sekä ekosysteemien toiminta. Lisäksi opiskelija hallitseen alan englanninkielisen termistön.
Ajankohta: syksy2017/kevät 2018.

Kasviekologia (3 op)
Sisältä ja osaamistavoitteet:
Opintojaksolla tarkastellaan mm. kasvien rakennetta ja elinkiertoja, kasvien tarvitsemien resurssien hankintaa ja käyttöä, kasvien erilaisia lisääntymistapoja, pölytyksen ekologiaa, siementen ekologiaa, kasvipopulaatioita ja -yhteisöjä, kasvien vuorovaikutuksia eri eliölajien kanssa sekä kasvien asemaa ekosysteemien toiminnassa. Opintojakson suoritettuaa opiskelija tietää kasviekologian keskeiset käsitteet ja pystyy kertomaan suomalaisista kasveista, niiden populaatioista ja kasviyhteisöistä ekologiset perusasiat.
Ajankohta: kevät 2018

Luonnonsuojelubiologia ja ympäristönhoito (4 op)
Sisältö ja osaamistavoitteet: Opintojakso antaa perustiedot luonnon monimuotoisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, monimuotoisuuden suojelusta eri tasoilla, luonnon arvoista ja arvottamisesta, kestävän kehityksen periaatteesta sekä elinympäristöjen ennallistamisesta. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa vakavimmat luonnon monimuotoisuuden uhat ja alkaa ymmärtää niiden taustalla toimivia ekologisia ja evolutiivisia mekanismeja ja osaa ekologisesti perustella yhteiskunnassamme yleisimmin käytössä olevia käytännön luonnonsuojelu- ja luonnonhoitotoimia. Hän ymmärtää myös käytännön luonnonsuojelun päätöksenteon monitahoisuuden ja hahmottaa Suomalaisen luonnonsuojeluhallinnon eri toimijoiden tehtäviä.
Ajankohta: kevät 2018.

Lajintuntemuskurssit

Kasvit, peruskurssi (2 op) 

Selkärangattomat, peruskurssi ( 1 op)

Selkärankaiset, peruskurssi (1 op)