Opiskelijoiden vinkkejä vuosien varrelta

  • Vaikka alussa opisto tuntuisikin uudelta ja jonkin verran hämmentävältäkin paikalta, niin kuviot tulevat varmasti pian tutuiksi
  • Opiskellessasi historiaa tällä tasolla pääset vasta kunnolla  tutustumaan siihen, mitä historia "oikeasti on" -se on mielenkiintoista!
  • Jo syksyllä kannattaa panostaa opiskeluun, ettei keväällä tule kiire saavuttaa tavoitteita
  • Kannattaa opetella käyttämään hakuohjelmia ja pysytellä hyvissä väleissä ATK-tyypin kanssa
  • Asiat saattaa mennä joskus huonosti, mutta kyllä ne järjestyy. Just don't  panic!
  • Alkiolla kannattaa ottaa osaa yhteisiin tapahtumiin/vapaa-ajan viettoon: niin säilyy pää ehjänä ja jaksaa myös opiskella ja lisäksi syntyy ystävyyssuhteita takuulla
  • Tentteihin kannattaa ihan oikeasti lukea
  • Tähkä on päämaja
  • Opiskelu on tärkeää, ja Alkiolla omaksuu paljon uutta tietoa niin opiskelujen kuin ihmistenkin suhteen. Hyvää Alkio-vuotta uusille opiskelijoille!

Historian kautta tulevaisuuteen

Mari ja HeidiSaavuimme Alkiolle hieman erilaisista lähtökohdista. Vietettyään pari välivuotta lukion jälkeen työskennellen ja alaansa etsien Heidi päätyi opistolle aikeenansa selvittää olisiko historia hänelle sopiva ala. Marin valmistumiskevät sen sijaan ei sujunut kuin satukirjoissa – jollei kyseinen loru ollut Surkeiden sattumusten sarjasta. Hän ei vielä hakujen aikaan ollut selvillä siitä, mitä haluaisi opiskella. Huonosti menneiden pääsykokeiden jälkeen hän päätti tavoitella historian opintoja Alkiolla. Me molemmat saavutimme ja löysimme paljon elämäämme opistovuonnamme.

Ystävyydestä muotoutui kiinteä osa koko Alkio-kokemustamme. Ryhmä alkoi tiivistyä jo ensimmäisien viikkojen aikana – eikä yhteys ole eri opiskelupaikkakunnista riippumatta vieläkään katkennut. Pyrimme edelleen porukalla tapaamaan vähintään kerran vuodessa. Tiiviin yhteishengen tuoma tuki auttoi erityisesti niinä pitkinä iltoina, joina seitsemän sivuisen esseen deadline oli seuraavana päivänä. Varsinkin, kun kirjoitettuna oli vasta kaksi sivua. Opiskelutahti oli toisinaan hektinen, mutta aherrus kannatti näin jälkeenpäin ajatellen.

Opintojen kannalta olemme molemmat sitä mieltä, että Alkio tarjosi erinomaiset pohjatiedot. Luimme molemmat perusopinnot yleis- sekä kulttuurihistoriasta, jotka myös tukivat ja syvensivät toisiaan. Antiikin kulttuurihistorian yhteydessä järjestimme ikimuistoiset antiikin pidot, jotka sijoittuivat Faunin taloon Pompeijissa, hetkeä ennen Vesuviuksen purkautumista. Kokemus huipentui seuraavana keväänä, kun teimme viikon linjamatkan Roomaan, jonka yhteydessä vierailimme Pompeijissa – päästen samalla käymään kyseisessä talossa.

H reissussa

H-linjan opiskelijat linjamatkalla Roomassa.

Ystävät, yleissivistävät hetket sekä hyvät muistot – nämä ovat ensimmäiset asiat, jotka tulevat mieliimme Alkio-vuotta muistellessamme. Riemastuttavat ja toisinaan hieman hervottomat hetket niin luennoilla kuin niiden ulkopuolilla naurattavat vieläkin. Muistojen lisäksi tuhannet valokuvat muistuttavat jaetuista hetkistä, joita yhdessä koimme. Hienon kokemuksen lisäksi vuosi opistolla avasi meille molemmille tien Jyväskylän yliopistoon vuonna 2012.

Mari Huttunen & Heidi Pylvänäinen

H-linja 2011-2012

 

Alkiolta alkiolle - ympyrä sulkeutuu

Eräänä kesänä kutsui minua monen muun ikäiseni tavoin armeija, mutta vakaumukseni johti lopulta siviilipalvelukseen hakeutumiseen. Byrokratian pyörät kääntyivät kuitenkin toivottua hitaammin, eikä kutsua palvelukseen kuulunut. Paikka yliopistossa oli takataskussa, mutta opiskelu-urakan aloittaminen kesken lukuvuoden ei erityisesti houkutellut - ei vähiten senkään takia, että monet etenemiseen vaadittavat peruskurssit olivat yliopistossa jo alkaneet. Täytyi siis keksiä jotain, ja se jotain oli Alkio.

Mainos radiossa kiinnitti alunperin huomioni, ja lopulta hakupaperini historian linjalle lähtivät.. Eikä aikaa kulunut kovinkaan kauaa, kun papereiden perässä seurasi tulevaan varsin skeptisesti suhtautuva pojannulikka.

Alkiolle kesken lukuvuoden saapuminen toi omat ongelmansa uuden paikan aiheuttaman yleisen hämmennyksen rinnalle. Aiemmin opintonsa aloittaneeseen ryhmään pääsi kuitenkin erittäin nopeasti mukaan, eikä väheksyä sovi linjanjohtajankaan osuutta opintoihin orientoimisessa. Kanssaopiskelijoiden tuella - esimerkiksi lukupiirit ja värikkäät historiallisten tapahtumien re-enaktoinnit Kinder-lelujen avulla - sain kuin sainkin historian perusopinnot kasaan ennen kevätlukukauden päättymistä.

Alkiolla vietetty aika ylitti sille asettamani odotukset. Pehmeä lasku akateemiseen maailmaan mukavan ja osaavan opetushenkilökunnan tuella, erinomaiset asumis-, ruokailu- ja muut palvelut ja erityisesti opiskelutovereista saadut uudet ystävät tekivät opistolla vietetystä ajasta ikimuistoisen. Itselleni tämä oli myös ensimmäinen kokemus jokseenkin itsenäisestä elämästä poissa äidin helmoista. Internaattipohjainen asumisratkaisu olikin erinomainen tapa saada ensimmäinen hapuileva kosketus aikuisten maailmaan. Todellisuudessa opistolla saattoi toki turvautua henkilökunnan apuun käytännössä asiassa kuin asiassa - jopa ruoanlaittovälineet sekä siivoustarvikkeet tarjottiin tarvittaessa opiston puolesta.

Yhdessä koetut mukavat ja toisinaan hieman ikävämmätkin hetket opiskelun ja vapaa-ajan parissa loivat meidän linjalle vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen. Erityisen hienoina hetkinä esiin nousevat varsinkin keskiviikkoiset teemabileet paikallisessa ravintolassa, Tähkässä, sekä niitä seuraavat kalmankalpeat torstaiaamut, historian linjan järjestämä teemapäivä mafiosoineen ja antoisa linjamatka Tukholmaan, jossa tutustuttiin paikalliseen kulttuurielämään baarikierr ... erinäisten nähtävyyksien muodossa.

Kevään vaihtuessa kesäksi oli aika jättää haikein mielin hyvästit Alkiolle, ja jatkaa opiskelu-uraa yliopiston puolella. Historian opinnot jatkuivat sivuaineena englantilaisen filologian pääaineopintojeni ohella, eikä ole epäilystäkään, etteikö Alkiolla tehty pohjatyö helpottanut siirtymistä yliopistomaailmaan.

Alkio ei kuitenkaan päästänyt vielä otteestaan. Vuoden kuluttua tuli viimein aika astua siviilipalvelukseen, eikä siinä vaiheessa tarvinnut pohtia kauaa, mikä olisi ensimmäisen soittoyritykseni kohde. Tällä hetkellä seuraan sivarin ominaisuudessa Alkiolla varsin läheltä, kuinka uudet historian linjalaiset urakoivat - ainakin toisinaan - tentti- ja pääsykoekirjojensa ja seminaaritöidensä parissa. Olen jopa päässyt muiden tehtävien ohella jakamaan pitkälti Alkiolla oppimiani tietoja eteenpäin pitämässäni historian lukupiirissä.

Näin sivariajan loppusuoran alkaessa häämöttää horisontissa täytyykin alkaa jo suunnitella seuraavaa tekosyytä Alkiolle palaamiselle!

Huhtikuussa 2010 Petri Jones