Ikimuistoinen vuosi Alkiolla

Alkio-opiston pitkä hiekkatie tuntui pienenevän mutka mutkalta, kun sitä ensimmäisen kerran ajelin syksyllä 2003. Olin saapunut paikkaan, joka jo ensi vaikutelmalta täytti lupauksensa; olin korvessa, Korpilahdella. Nopeasti Alkion suuri sydän valloitti minut ja teki kyseisestä vuodesta tämänhetkisen elämäni muistorikkaimman.

Olin Alkio-opistolla Terveysliikunnan linjalla ja suoritin myös kasvatustieteen pedagogiset opinnot sekä liikuntalääketieteen approbaturin. Tähtäimenäni oli fysioterapian koulutus Jyväskylässä. Terveysliikunnan linjan opintoihin kuului hyvä yhdistelmä sekä teoria- että käytännön opiskelua terveydestä, liikunnasta ja lääketieteestä.

Opistovuoden jälkeen hain opiskelemaan fysioterapiaa sekä Jyväskylään että muihin kaupunkeihin. Jyväskylän pääsykokeiden haastattelijat olivat hyvin kiinnostuneita opinnoista, joita olin Alkio-vuonna suorittanut. Pääsin opiskelemaan ja tiedän, että Alkio-opistolla suorittamani opinnot antoivat minulle paljon lisäpisteitä.

Sen lisäksi, että sain Alkio-opistolta paljon hyödyllistä oppia tulevaisuuden opintojani varten, opin siellä myös sekä itsenäistymään että elämään yhdessä muiden kanssa. Jaoin opistolla huoneeni toisen opiskelijan kanssa ja asuntolassamme asui parisenkymmentä elämän opettelijaa. Taisivat ne seinät pysyä pystyssä vaikka sisällä elämänilo kuohusikin. 

Olen työskennellyt fysioterapeuttina yksityisellä sektorilla muutaman vuoden. Alkiolla viettämäni vuoden muisteleminen saa edelleen suupielet kääntymään ylöspäin.  Vuoden ainoa epäkohta taisi olla ruokalan maittavat ja usein tarjoiltavat ruuat, jotka pakottivat ostoksille isompien vaatteiden toivossa. Taas mahtuvat entiset vaatteet päälle, mutta valitsisin silti mielummin Alkion tuoksuvat päiväkahvit!

Veera Peltokangas
TL-linja, 2003 - 2004