1500-luku Santeri Alkion isän ja äidin laihialaiset sukujuuret

1810-1868 Santeri Alkion isoisä Israel Leikas, kirvesmies ja puuseppä

1837-1921 Santeri Alkion äiti, Maria Filander, os. Jakku

1841-1882 Santeri Alkion isä Juho Leikas, räätälinä Juho Filander, käsityöläinen, kauppias, maanviljelijä

1862 17. kesäkuuta Santeri Alkio syntyy. Perheessä myös veljekset Aappo (k. 1809) ja Aaro (k.1932), sukunimeltään Vallinmäki kotitilan mukaan.

1869 Santeri Alkion perhe muuttaa Istan torpasta Jakkukylään keskelle Laihian pitäjää.

1870 Isonkylän kansakoulu, Laihian ensimmäinen kunnallinen koulu, aloittaa toimintansa. Santeri Alkio on ensimmäisten koululaisten joukossa

1878 Waasan Sanomat, kaupungin ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, alkaa ilmestyä

1878 16. helmikuuta, 15-vuotiaan SAnteri Alkion Laihia-kirje julkaistaan nimimerkillä Käsi ja kynä.

1878 huhtikuu, Santeri Alkion toinen kirje julkaistaan, nimimerkkinä, A.F.

1879 Maanviljelijä Mikko Ipponen esittää suomalaisen Lyseon perustamista Vaasaan

1879 Juho Filanderin tilava liiketalo valmistuu Laihian Ratikylään. Maanviljelyksestä luovuttava heikon terveyden vuoksi

1881 Waasan Sanomat lakkaa ilmestymästä

1881-1883 Waasan Lehti ilmestyy. Santeri Alkio kirjoittaa siihen

1881, alku Lyseolainen Juha Hietanen kirjoittaa nuorisoseurojen perustamisesta

1882 Laihian nuorisoseurayhdistys perustetaan Hietasen ja Alkion aloitteesta

1882 Juho Filander kuolee vähän yli 40-vuotiaana. Santeri Alkio on 19-vuotias. Santeri ryhtyy pitämään kauppaa

1883 Laihian raittiusseura perustetaan

1884 Laihian nuorisoseurayhdistys lakkaa toimimasta (uskonnollinen vastustus)

1884-1894 Santeri Alkion avioliitto laihialaisen talontyttären Susanna Serafia Mannilan kanssa. Viisi lasta, joista neljä kuolee. Vaimo kuolee 1894

1887 Teerelän perhe ilmestyy

1888 Santeri Alkio kohoaa Etelä-Pohjanmaan raittiuspiirin johtopaikoille. Eeva ilmestyy. Ohjelmakirjoitus eteläpohjalaiselle nuorisoseuraväelle

1889 Salliman oikkuja ilmestyy

1892 Mennyt ilmestyy

1894 Puukkojunkkarit ilmestyy

1896 Murtavia voimia ilmestyy

1897 Santeri Alkio luopuu virallisesti sukunimestään Filander ja ottaa nimekseen Alkio, kirjailijanimensä

1890-luku Nuorisoseuraliike kasvaa valtakunnallisiin mittoihin

1897 Suomen Nuorison Liitto perustetaan, johtopaikoilla Santeri Alkio ja mm. professori Arvid Grotenfelt sekä tohtori Zachris Castren

1896 Naimisiin opettajatar Anna Augusta Faleniuksen kanssa

1897 Tytär Anni Kerttu syntyy

1899 Helmikuun manifesti. Santeri Alkio liittyy perustuslaillisten riveihin, passiivisen vastarinnan kannattajaksi, edustaa jyrkkää laillisuuskantaa

1902 Ista Paavo syntyy

1904 Santeri Alkio luopuu kauppaliikkeestään maksettuaan sen velat ja koulutettuaan veljensä. Teos Palvelusväkeä syntyy

1905 Santeri Alkio valitaan eduskuntalaitoksen uudistamiskomiteaan. Nuorisoseurakirja ilmestyy. Suurlakko

1906 28. helmikuuta eduskunnan uudistuskomitean työ päättyy

1906 tammikuu. Keskustelut Hannes Gebhartin kanssa uuden maalaispuolueen perustamiseksi. Ei tulosta

1906 5. helmikuuta. Lapualla maakunnallinen sovintokokous porvarillisten puolueiden kanssa epäonnistuu. Santeri Alkio asettuu kannattamaan uutta maalaispuoluetta

1906 1. huhtikuuta. Sanomalehti Ilkka perustetaan, Alkiosta sen päätoimittaja

1906 kesä. Suomen nuorisoseuraliikkeen 25-vuotisjuhlat Kauhavalla, Alkio puhuu

1907 Santeri Alkio eduskuntaan Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalaisen maalaisliiton ns. ilkkalaisten edustajana

1907 Santeri Alkio liittyy maalaisliittoon, jolla 9 edustajaa, Santeri Alkio valitaan suureen valiokuntaan, myöhemmin perustuslakivaliokuntaan

1907 syksy. Kieltolaki

1907 Kirjoitelmia maalaisliittokysymyksestä, lentokirjanen

1908 Kun Suomesta maahenki katosi. Ylellisyyden ihannoiminen

1909 Vetoomus: Suomen kansa taistelemassa olemassaolonsa puolesta

1909 Eduskunta hajotetaan kaksi kertaa, Santeri Alkiota ei valita eduskuntaan

1910-1912 Santeri Alkio eduskunnassa

1913 Jaakko Jaakonpoika

1914 Uusi aika

1915 Muistojen komeroista

1916 Patriarkka

1917 heinäkuu.Eduskunta hyväksyy ns. valtalain, jolla suuriruhtinaan valtaoikeudet siirretään eduskunnalle. Eduskunta hajotetaan. Lokakuun vaaleissa maalaisliitolle 26 kansanedustajaa

1917 15. marraskuuta eduskunta päättää Alkion aloitteesta käyttää korkeinta valtaa.
6.12. Suomi julistetaan itsenäiseksi

1918 1. toukokuuta takaisin Laihialle. maalaisliitto ja hallitusmuotokysymyskirjanen, Ihminen ja kansalainen

1919 Uusi valtiomuoto, jonka hyväksymisessä Santeri Alkiolla hyvin näkyvä osuus. Maalaisliitolle 42 kansanedustajaa

1919-1920 Kieltolaki voimaan Santeri Alkion ollessa sosiaaliministeri

1920 Juoppuhullu-teos

1922 Alkio jättää eduskuntatyön

1922 Talonpoika ja Suomen vapaus

1923 Keisaririkos

1925-1927 Karuliinan poika

1929 Santeri Alkion terveys heikkenee

1930 24. heinäkuuta Santeri Alkio kuolee Laihialla

1944 Anna Alkio kuolee