1500-luku Santeri Alkion isän ja äidin laihialaiset sukujuuret
1810-1868 Santeri Alkion isoisä Israel Leikas, kirvesmies ja puuseppä
1837-1921 Santeri Alkion äiti, Maria Filander, os. Jakku
1841-1882 Santeri Alkion isä Juho Leikas, räätälinä Juho Filander, käsityöläinen, kauppias, maanviljelijä
1862 17. kesäkuuta Santeri Alkio syntyy. Perheessä myös veljekset Aappo (k. 1809) ja Aaro (k.1932), sukunimeltään Vallinmäki kotitilan mukaan.
1869 Santeri Alkion perhe muuttaa Istan torpasta Jakkukylään keskelle Laihian pitäjää.
1870 Isonkylän kansakoulu, Laihian ensimmäinen kunnallinen koulu, aloittaa toimintansa. Santeri Alkio on ensimmäisten koululaisten joukossa
1878 Waasan Sanomat, kaupungin ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, alkaa ilmestyä
1878 16. helmikuuta, 15-vuotiaan SAnteri Alkion Laihia-kirje julkaistaan nimimerkillä Käsi ja kynä.
1878 huhtikuu, Santeri Alkion toinen kirje julkaistaan, nimimerkkinä, A.F.
1879 Maanviljelijä Mikko Ipponen esittää suomalaisen Lyseon perustamista Vaasaan
1879 Juho Filanderin tilava liiketalo valmistuu Laihian Ratikylään. Maanviljelyksestä luovuttava heikon terveyden vuoksi
1881 Waasan Sanomat lakkaa ilmestymästä
1881-1883 Waasan Lehti ilmestyy. Santeri Alkio kirjoittaa siihen
1881, alku Lyseolainen Juha Hietanen kirjoittaa nuorisoseurojen perustamisesta
1882 Laihian nuorisoseurayhdistys perustetaan Hietasen ja Alkion aloitteesta
1882 Juho Filander kuolee vähän yli 40-vuotiaana. Santeri Alkio on 19-vuotias. Santeri ryhtyy pitämään kauppaa
1883 Laihian raittiusseura perustetaan
1884 Laihian nuorisoseurayhdistys lakkaa toimimasta (uskonnollinen vastustus)
1884-1894 Santeri Alkion avioliitto laihialaisen talontyttären Susanna Serafia Mannilan kanssa. Viisi lasta, joista neljä kuolee. Vaimo kuolee 1894
1887 Teerelän perhe ilmestyy
1888 Santeri Alkio kohoaa Etelä-Pohjanmaan raittiuspiirin johtopaikoille. Eeva ilmestyy. Ohjelmakirjoitus eteläpohjalaiselle nuorisoseuraväelle
1889 Salliman oikkuja ilmestyy
1892 Mennyt ilmestyy
1894 Puukkojunkkarit ilmestyy
1896 Murtavia voimia ilmestyy
1897 Santeri Alkio luopuu virallisesti sukunimestään Filander ja ottaa nimekseen Alkio, kirjailijanimensä
1890-luku Nuorisoseuraliike kasvaa valtakunnallisiin mittoihin
1897 Suomen Nuorison Liitto perustetaan, johtopaikoilla Santeri Alkio ja mm. professori Arvid Grotenfelt sekä tohtori Zachris Castren
1896 Naimisiin opettajatar Anna Augusta Faleniuksen kanssa
1897 Tytär Anni Kerttu syntyy
1899 Helmikuun manifesti. Santeri Alkio liittyy perustuslaillisten riveihin, passiivisen vastarinnan kannattajaksi, edustaa jyrkkää laillisuuskantaa
1902 Ista Paavo syntyy
1904 Santeri Alkio luopuu kauppaliikkeestään maksettuaan sen velat ja koulutettuaan veljensä. Teos Palvelusväkeä syntyy
1905 Santeri Alkio valitaan eduskuntalaitoksen uudistamiskomiteaan. Nuorisoseurakirja ilmestyy. Suurlakko
1906 28. helmikuuta eduskunnan uudistuskomitean työ päättyy
1906 tammikuu. Keskustelut Hannes Gebhartin kanssa uuden maalaispuolueen perustamiseksi. Ei tulosta
1906 5. helmikuuta. Lapualla maakunnallinen sovintokokous porvarillisten puolueiden kanssa epäonnistuu. Santeri Alkio asettuu kannattamaan uutta maalaispuoluetta
1906 1. huhtikuuta. Sanomalehti Ilkka perustetaan, Alkiosta sen päätoimittaja
1906 kesä. Suomen nuorisoseuraliikkeen 25-vuotisjuhlat Kauhavalla, Alkio puhuu
1907 Santeri Alkio eduskuntaan Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalaisen maalaisliiton ns. ilkkalaisten edustajana
1907 Santeri Alkio liittyy maalaisliittoon, jolla 9 edustajaa, Santeri Alkio valitaan suureen valiokuntaan, myöhemmin perustuslakivaliokuntaan
1907 syksy. Kieltolaki
1907 Kirjoitelmia maalaisliittokysymyksestä, lentokirjanen
1908 Kun Suomesta maahenki katosi. Ylellisyyden ihannoiminen
1909 Vetoomus: Suomen kansa taistelemassa olemassaolonsa puolesta
1909 Eduskunta hajotetaan kaksi kertaa, Santeri Alkiota ei valita eduskuntaan
1910-1912 Santeri Alkio eduskunnassa
1913 Jaakko Jaakonpoika
1914 Uusi aika
1915 Muistojen komeroista
1916 Patriarkka
1917 heinäkuu.Eduskunta hyväksyy ns. valtalain, jolla suuriruhtinaan valtaoikeudet siirretään eduskunnalle. Eduskunta hajotetaan. Lokakuun vaaleissa maalaisliitolle 26 kansanedustajaa
1917 15. marraskuuta eduskunta päättää Alkion aloitteesta käyttää korkeinta valtaa.
6.12. Suomi julistetaan itsenäiseksi
1918 1. toukokuuta takaisin Laihialle. maalaisliitto ja hallitusmuotokysymyskirjanen, Ihminen ja kansalainen
1919 Uusi valtiomuoto, jonka hyväksymisessä Santeri Alkiolla hyvin näkyvä osuus. Maalaisliitolle 42 kansanedustajaa
1919-1920 Kieltolaki voimaan Santeri Alkion ollessa sosiaaliministeri
1920 Juoppuhullu-teos
1922 Alkio jättää eduskuntatyön
1922 Talonpoika ja Suomen vapaus
1923 Keisaririkos
1925-1927 Karuliinan poika
1929 Santeri Alkion terveys heikkenee
1930 24. heinäkuuta Santeri Alkio kuolee Laihialla
1944 Anna Alkio kuolee